Ajankohtaista

Seminaari Helsingin Tiedekulmassa 7.10.2021 klo 17–19

Suomen Dosenttiliitto järjesti Helsingin Tiedekulmassa 7.10.2021 klo 17–19 seminaarin Kaiken maailman dosentit – Tutkittua tietoa. Tervetuloa mukaan! Ohjelmaan voi tutustua täällä:
https://dosentitnakyviin.wordpress.com #tttv2021

TALLENNE tapahtumasta on katsottavissa kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen alapuolella olevasta linkistä (7.10.2021, Kaiken maailman dosentit – tutkittua tietoa, klo 17-19)

https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=121511246
 

Vuonna 2021 valitaan vuoden dosentti. Koronatilanteen vuoksi julkistaminen tapahtuu loppuvuonna 2021. Dosenttijuhlaa ei järjestetty vuonna 2020. Päätös vuoden 2021 dosenttijuhlasta tehdään myöhemmin syksyllä 2021.

Suomen dosenttiliitto on kokouksessaan 12.1.2022 päättynyt palkkiosuosituksista, jotka ovat kokonaisuudessaan nähtävissä dosenttiliiton nettisivuilla kohdassa suositukset ja lausunnot.

Linkki:

Suositukset ja lausunnot - Suomen dosenttiliitto

Palkkiosuositukset
palvelussuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten
Palkkiot ovat usein neuvoteltavia asioita. Lähtökohtana on, että dosentti myy osaamistaan, kun hän kirjoittaa, esiintyy tai toimii oman alansa asiantuntijana. Oikean tasoisen palkkion pyytäminen on solidaarisuusteko kollegoitaan kohtaan, edistää positiivista palkkakehitystä ja työllistävien asemaa.
 
Tämä palkkiosuositus (minimi suositukset) on tarkoitettu niiden tehtävien ja toimeksiantojen osalta, joita dosentti tekee työsuhteensa ulkopuolella. Jotta laskutus onnistuu kannattaa pitää tuntikirjanpitoa tehdyistä töistä. Laskutuksessa voi mainita, että palkkio perustuu Dosenttiliiton palkkiosuositukseen.

Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hoffrénin puhe yliopiston lukuvuoden 2021 - 2022 avajaisissa

Herra Kansleri, Herra rehtori, arvoisat kollegat ja opiskelijat, hyvät juhlavieraat, kära gäster, dear guests

Olemme tänään monenlaisten haasteiden ja muutosten edessä. Koronapandemia, ilmastomuutos ja luontokato ovat asioita, jotka vaikuttavat ja haastavat monin tavoin myös yliopiston toimintaa. Näihin haasteisiin sopeutumisessa on etunamme Suomen korkea koulutustaso ja se, että innovatiivisuudella pystymme kehittämään uusia yhteiskunnallisia ja teknologisia ratkaisuja näihin haasteisiin hyvinvointimme säilyttäen. Yliopistojen ja sen opettaja- ja tutkijakunnan tehtävänä on yhdessä koululaitoksen kanssa luoda perusedellytykset tämän toteuttamiselle.

Yliopistojen koulutustehtävänä on paitsi kouluttaa kriittiseen ajatteluun pystyviä ja osaavia nuoria ihmisiä eri alojen asiantuntijoiksi yhteiskunnan tarpeisiin, myös kouluttaa tulevat johtajamme ja yleisen mielipiteen muokkaajat. Tehtävä on haasteellinen sillä saatavilla olevan tiedon määrä jatkaa rähähdysmäistä kasvua. Opettaja- ja tutkijakunnan tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opintojensa aikana erikoistumisalansa syvällisen hallinnan, pystyy tarkastelemaan ja arvioimaan informaatiota ja tietoa kriittisesti sekä hyödyntämään niitä päätöksenteossa.

Opiskelijoiden yksilöllinen opetus ja ohjaus vaatii kuitenkin runsaasti aikaa, mikä on monesti ristiriidassa korkeatasoisen tutkimuksen vaatimusten kanssa. Akateemisessa kilpailutilanteessa yliopiston opettajien ja tutkijoiden ura ja tutkimusrahoitus määräytyvät kuitenkin lopulta pääasiassa tutkimustulosten ja julkaisujen perusteella. Opettaja- ja tutkijakunnalle nämä kaksinkertaiset vaatimukset ovat merkittävä rasite.

Docentföreningen vid Helsingfors universitet är såsom namnet antyder en förening, som grundats för att föra samman docenterna vid Helsingfors universitet och stå för deras intressebevakning. Föreningen arbetade i början av detta århundrande aktivt för att bevara docentsystemet då Helsingfors universitets förvaltningsreform genomfördes och även inför reformen av universitetslagen år 2010. Traditionella utmaningar som lever kvar år efter år är hur vi kan stärka samverkan mellan docenterna och universitetet samt förbättra förutsättningarna för ett effektivt och förnuftsbaserat docentsystem inom den högre utbildningen och forskningen.

Docenter som inte är anställda av Helsingfors universitet, men som inom sitt ämnesområde vill arbeta för universitetets bästa och samverka med universitetet, kan ingå ett docentavtal med den enhet vid universitetet som verkar inom docentens ämnesområde. I avtalet kommer man överens om formerna och villkoren för samarbetet. Avtalet innebär inte att docenten står i ett anställningsförhållande till universitetet, utan att man kommer överens om de förmåner och rättigheter som docenten får när hen deltar i fakultetens eller institutionens verksamhet.

Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen puheenjohtajana haluan tässä yhteydessä tuoda esille erityisesti sen voimavaran, jota yliopiston dosenttikunta osana yliopiston opettajakuntaa edustaa. Dosentin arvon yliopiston kansleri myöntää hakemuksesta tieteellisen pätevyyden ja opetustaidon perusteella. Kaikkiaan Helsingin yliopistossa on noin 4 400 dosenttia ja lukumäärä kasvaa tasaisesti joka vuosi. Dosentit ovat lähtökohtaisesti edustamansa tieteenalan parhaita asiantuntijoita, tutkijoita, joilla on hyväksi todettu opetustaito. Dosenteista noin neljällä viidestä on päätoimensa yliopiston ulkopuolella yhteiskunnan eri tehtävissä. Esimerkiksi lääketieteessä dosentit toimivat yliopiston ulkopuolella lääkekehitystutkimuksissa. Dosenttien osaamista hyödynnetään muun muassa erilaisissa johtotehtävissä yrityksissä ja yhdistyksissä ja valtionhallinnossa.

Yliopistolle dosentit ovat myös taloudellisesti edullinen asiantuntijaresurssi, joiden kautta myös toteutuu innovatiivinen vuorovaikutus perustutkimuksen ja työelämän välillä. Verkostoissaan dosentit edistävät ja tukevat Helsingin yliopiston ja koko yhteiskunnan menestymistä. Tällä hetkellä tiedekunnilla ei kuitenkaan juurikaan ole budjeteissaan varoja maksaa dosenttiopetuksesta. Nykyisin pieni osa dosenteista osallistuukin opetukseen aktiivisesti, ja toisaalta on yhä enemmän dosentteja, jotka käytännössä eivät mitenkään ole kontaktissa yliopiston kanssa. Pelkona on, että dosenttiopetus myös vähenee tulevaisuudessa vielä tästäkin. Tilanne ei ole millään tavalla selkeä eikä toivottava. 

Yliopiston tulee panostaa dosenttiopetuksen ja taata riittävä rahoitus myös tulevaisuudessa etenkin yliopiston ulkopuolisten dosenttien antamalle dosenttiopetukselle. Myös kontakteja yliopiston ja dosenttien välillä tulisi lisätä. Ylipäätään yliopiston kehittämisen yhtenä tärkeänä tavoitteena tulisi olla dosenttikunnan edustaman voimavaran tehokkaampi hyödyntäminen.

The Finnish title of dosentti translates into Swedish as docent and into German as Privatdozent. For a long time there has been an open question of how to properly translate the title of docent into English, as the concept does not exist in the British or American academic world. In North America, a docent takes care of the collections of a museum. Previously an adjunct professor in North America was seen to closely resemble a Finnish dosentti whose main employment is outside the university. Why couldn’t a docentship be referred to as a professor’s translation when the requirements of the docentship correspond to the scientific qualifications of those selected for professor positions? The Docents' Association of the University of Helsinki has favoured the translation “Associate Professor” in international contexts, as the translation 'Title of Docent' misrepresents the nature of docentship and underestimates the competence of docents. The discussion on proper translation continues.

Everyone has some kind of an image of actors like Professor, Doctor, and Master of Science. But what about the docent? We may hear an expert introduced as a docent give a presentation or lecture on something he or she is well acquainted with. The context then shows that the docent is some kind of an expert, but quite often the reader or listener does not know what really makes him or her a docent.

Internationally, the docent system used in Finland, appears, in many ways, to be exceptional. A docent is a teaching position at a university, one where the scientific competence of the docent compares to a professor. Typically, a docent represents the most in-depth expertise in a particular and narrow field. The University may grant the title of docent to a person who has comprehensive knowledge of his or her own field, a capacity for independent research or artistic work as demonstrated through publications or some other manner, and good teaching skills. The term is derived from the Latin word docēns, which is the present active participle of docēre that means to teach, to lecture.

Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys – Docentföreningen vid Helsingfors universitet pyrkii toimimaan dosenttien aseman edistämiseksi myös jatkossa. Puheessani esille nostamiini kysymyksiin palataan varmasti eri yhteyksissä alkavan lukuvuoden aikana.

Helsingin yliopiston opetus on keväästä 2020 saakka ollut pääsin etäopetusta, mikä on haastanut meitä kaikkia ja merkinnyt suurta lisärasitusta etenkin opiskelijoille ja tutkimus- ja opetushenkilöstölle. Pandemia ei vieläkään ole ohi, vaikka näin jo toivoisimme. Etäopetus on lisännyt monien henkilöiden kuormittuneisuutta ja se haastaa myös yliopiston yhteisöllisyyttä. Näin syksyn alussa toivoa paremmasta lisää kuitenkin se, että tulevan lukuvuoden aikana rokotukset etenevät. Näyttää siltä, että olemme taas lähempänä tilannetta, jossa rajoitukset ja suositukset mahdollistavat laajemman läsnäolon yliopistolla. Haluankin lopuksi toivottaa vielä hieman lisää malttia ja jaksamista kaikille yliopistoyhteisön kuuluville tulevana lukuvuonna. Yhteistyössä selviämme ja voitamme tämänkin haasteen.     

Kiitän mielenkiinnostanne! Jag tackar för er uppmärksamhet. Thank you for your attention.

Dosentin nimikkeen kääntämisestä englanniksi Loimu-lehdessä julkaistu kirjoitus (8.11.2021)

https://www.loimu.fi/verkkolehden-artikkeli/yliopistomaailmassa-tittelit-ovat-tarkeita-dosentti-kaannettava-oikein/

Vuoden dosentin ja dosenttihistoriikin julkistamistilaisuus 1.12.2020 klo 13.00 alkaen

Vuoden dosentti 2020 julkistetaan koronarajoitusten takia tänä vuonna poikkeuksellisesti virtuaalisesti striimattuna. Tilaisuudessa puhuvat yliopiston kansleri Kaarle Hämeri ja Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hoffrén. Vuoden dosentti pitää tilaisuudessa myös dosenttiluennon. Samassa tilaisuudessa julkistetaan ja esitellään Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen dosenttihistoriikki, joka on laatinut Sebastian Lindberg. Historiikki on maksutta kaikkien luettavissa näillä HYDY:n nettisivuilla loppuvuodesta 2020 (linkki on alapuolella). Tilaisuus päättyy n klo 14.30. Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä tilaisuudesta!

Linkki tapahtumaan: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=76104240

Tallenne on katsottavissa linkistä 31.12.2020 saakka. Tilaisuuden striimilinkki on myös yliopiston tapahtumakalenteriin ulkoisilla sivuilla.

https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&group=Tiedekulma